@Osmo Soininvaara: Täydellinen itsekkyys kuulostaa narratiivilta, jolla ei ole paljon käytännön merkitystä. Ihmiset toimivat lähinnä instituutioiden ja biologiansa varassa. Miksi keskittyä rahaan? Löytyy toki paljon nollasummapelejä, joilla on paljon korkeampi rajahyöty yksilöille varsinkin länsimaissa. En siis kiellä tulonsiirtojen hyödyllisyyttä, mutta jos lähdetään preferenssiutilitaristisesta näkukulmasta homma nenee ns. mielenkiintoiseksi. Tekopyhyyttä sanon minä.
@Tiedemies:
"... Sama pätee niille, joiden on vaikeaa ymmärtää asioita, kun maailma nyt vaan oikeasti on monimutkainen..."
"... Maailmaa ei voi ymmärtää kokonaisuutena, koska maailma nyt vaan oikeasti on monimutkaisempi kuin mitä me kykenemme hahmottamaan..."
Otin irti kontekstista mutta jäi vähän ristiriitainen käsitys viestistäsi. Maailma on monimutkainen. Marginaalinen mielipide, varsinkin poliittinen sellainen, on todennäköisesti täysin metsässä. Tämä on tietenkin tekosyy sille, etteikö asiasta voisi tietää, mutta maailman monimutkaisuuden edessä on hyvä näyttää nöyrytttä. Se, että on standardimalli ei tarkoita, että voidaan sanoa mikä on paras tapa järjestää yhteiskunta jne. Pidän tuota Bohmin runoilua aika epäinformativiisena symbolionpyörittelynä. Sitä en puolusta.
Tietyssä tapauksissa holistinen lähestymistapa on minusta juurikin se älykäs lähestymistapa. On helpompi sanoa, että tuote A>B kuin sanoa mitä yrityksen pitäisi tehdä korjatakseen sitä. On helpompi sanoa, että ajan mielummin Toyotalla kuin Ladalla kuin alkaa arvailemaan miten Ladan tuotantoprosessia pitäisi alkaa korjailemaan. Kaikki vaikuttaa vähän kaikkeen. Jos minulla on parempi kokonaiskuva tuotteesta A kuin B, ja sinä sanoisit, että "tekosyitä, et tiedä tuotteen B tekemisestä mitään", mitä sanoisit?
Ja esim. valtioiden tasolla näen monia tapoja ratkaista koordinaatio-ongelmia. En näe mitään helppoa globaalia tapa rankata näitä. Tehokkuusajattelu on kyllä tehokas väline, mutta siihen tarvitaan riittävästi paikallista ja muutakin informaatiota, että käytetty malli on oikea. En sano, etteikö löytyisi kaikenlaisia mittareita, mutta kaikilla niillä on rajansa. On helpompaa sanoa, että Suomi on parempi maa asua kuin Nigeria kuin sanoa, että Suomi on parempi maa kuin vaikkapa Japani tai Sveitsi. Asiat ovat vain monimutkaisia ja -ulotteisia.
Minusta on paljon helpompaa tuoda eri näkökulmia esille, ja sanoa että asia on monimutkainen, kun rummuttaa jotain yhtä näkökulmaa oikeana. Juurikin Cowenin ja Hansonin keskustelu oli tästä aiheesta. Cowenilla on holistinen lähestymistapa: "I'll take knowledge from a lot of different areas, and apply something called common sense", ja pitää Hansonia Wittgensteinin tapaisena loogisena atomistina, jonka mielestä kaikki on redusoitavissa, ja vastalauseet hyväksyä tehokkuusanalyysia (ja näihin erikoistuneista ekonomisteja) ovat tekosyitä olla ymmärtämättä differentiaaliyhtälöitä jne. Tiedän, että et allekirjoittaisi tätä, mutta kommentistasi jäi vähän samanlainen maku. Suosittelen katsomaan uudestaan, siinä tulee oikeastaan tämä sama asia konkreettisemmin.
Politiikassa pidän kyllä tuota moralisointia vähän petollisena tekopyhyytenä kuin moralisoisi miksi joku hylkää open source -projektin. Käytännössä kukaan ei poliittisen asioiden tietämisestä maksa palkkaa. Vähän samaan tapaan kuin Steve Jobsin: "Never Settle". Päivätyö jne. erikseen. En halua mitenkään syyttää sinua tästä, mutta kunhan mainitsen.
Transitiivisuusdebatti liittyy erittäin läheisesti asiaan.