Olen miettinyt joskus niinkin hassua ajatusta, kuin että mitä jos me parempiosaiset työntekijät (esim. it-ala, johtotason työntekijät jne) järjestäisimme mielenosoituksen sairaanhoitajien puolesta?
He auttavat oikeasti pelastamaan ihmishenkiä. Miettikää hetki. Ihmishenkiä. Läääri ei pystyisi tekemään kaikkea sitä työtä yksin, ja heitä arvostetaan muutenkin jo kovasti. Se näkyy myös palkassa, jonka ansaitsevat.
Mutta niin ansaitsevat sen arvostuksen sairaanhoitajatkin, ja vaikka ymmärrän, että noin sadalletuhannelle ei voida maksaa huikeita palkkoja, niin en ottaisi heiltä yhtään pois. Mieluummin vähentäisin oman alani palkkoja, kuin heidän.
Pitäisikö lopultakin meidän parempiosaisten olla niiden puolella, jotka ovat ihan kirjaimellisesti elintärkeitä? Jotka altistuvat työssä milloin väkivallan uhalle, perättäisten, pitkien vuorojen fyysiselle ja henkiselle rasitukselle, nimittelylle ja ties mille, eivät kursaile minkään tehtävien suhteen vaan tekevät käytännössä lähes mitä vain, jotta sairaat tervehtyisivät, tai heidän henkensä säästyisi?
Mitä minun kannattaisi tehdä, jotta saavutamme ns. kriittisen massan? Tajusin, että jos joskus heidän puolestaan pitäisi avata suunsa, ehkä se aika on viimeistään nyt.
Jos asia on lähellä sydäntäsi, niin ota yhteyttä. Olisi hyvin onnetonta vastustaa kovasti jotain tämäntyyppistä, ja sitten kyetä vain toteamaan että "en tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta tää on niin väärin". Siten konkreettiset ehdotukset ovat kovin tervetulleita. Jos budjetista halutaan pitää kiinni (mikä ei ole ollenkaan huono tavoite), niin pitäisi keksiä mistä muualta nuo samat säästöt voitaisiin saavuttaa. Tai ehkä on muitakin vaihtoehtoja, talous ei ole nollasummapeliä.
Edvard Majakari edvard@majakari.net